|
Suojelupoliisi > Terrorismintorjunta > Tavoitteet ja keinot
|
Rikoslaki 34 a luku
| |||||||||||||||||||
Yhteystiedot
| Terrorismintorjunnan tavoitteet ja keinotSuomessa terrorismintorjunnasta vastaa poliisin sisäisen työnjaon mukaan suojelupoliisi. Yleiset puitteet terrorismintorjunnalle on määritelty muun muassa YK:n ja EU:n erilaisissa päätöksissä sekä kansainvälisissä sopimuksissa. Suomen kansallinen terrorismin vastainen lainsäädäntö noudattaa niistä ilmeneviä periaatteita. Suomen rikoslain 34 a luvussa määritellään milloin tietty rikos voidaan katsoa tehdyksi terroristisessa tarkoituksessa. Euroopassa esiintyy separatistista ja ääri-islamilaista terrorismia. Separatismiin liittyy useimmiten nationalistista ajattelua. Suurimman uhan tällä hetkellä aiheuttaa ääri-islamilainen terrorismi. Päivittäisessä terrorismin torjuntatyössä turvallisuusviranomaisten välinen vilkas tiedonvaihto on avainasemassa. Toimivan ja nopean tiedonvaihdon varmistamiseksi Euroopan maiden välille on perustettu useita toimielimiä ja järjestöjä. Suojelupoliisi on jäsenenä vuonna 2001 perustetussa Euroopan turvallisuuspalveluiden terrorismin vastaisessa työryhmässä Counter Terrorist Groupissa (CTG). CTG:n toiminta on pääasiallisesti terrorismiin liittyvää operatiivista tiedonvaihtoa. CTG laatii uhka-arvioita jäsenmaiden turvallisuustilanteesta. Terrorismintorjunnan tavoitteena on tunnistaa Suomeen kohdistuvat uhat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja estää niiden toteutuminen. Tavoitteeseen pyritään:
1) Seuraamalla ja analysoimalla kansainvälistä terrorismia ja siihen liittyviä ilmiöitäVaikka Eurooppa kokonaisuudessaan on yhä enemmän profiloitunut ääri-islamistisen terrorismin kohdealueeksi, on eri maihin kohdistuvissa uhissa merkittäviä eroja. Terroristien mielestä oikeutettuja terrori-iskujen kohteita ovat erityisesti maat, jotka osallistuvat sotatoimiin muslimimaissa ja joiden muuten katsotaan toimivan islaminuskoa loukkaavalla tavalla. Positiivista on, että ääri-islamilaiset terrorijärjestöt tai yksittäiset radikaalit henkilöt eivät onnistuneet tekemään vuoden 2008 aikana merkittäviä terroritekoja Euroopassa. Torjunnan tehokkuutta kuvaa esimerkiksi operaatio, jolla Espanjan viranomaiset estivät ääri-islamistien iskun vuoden alussa. Myös Belgian viranomaiset ilmoittivat loppuvuodesta estäneensä itsemurhaiskun pidättämällä useita terroristiepäiltyjä. Uhka ulottuu kuitenkin myös Euroopan alueen ulkopuolelle. Tästä saatiin esimerkki kesäkuussa 2008, kun Tanskan Pakistanin-suurlähetystöä vastaan tehdyssä pommi-iskussa kuoli kahdeksan henkilöä. Ääri-islamistit toteuttivat marraskuussa 2008 Intian talouspääkaupungissa Mumbaissa lähes 200 ihmishenkeä vaatineen terroritekojen sarjan. Kuolleiden joukossa oli myös useita ulkomaalaisia. Terroristiryhmän huolellisesti valmistelemien iskujen kohteina oli muun muassa loistohotelleja, rautatieasema, länsimaisten matkailijoiden suosima kahvila sekä juutalainen keskus. Teon takana uskotaan olleen al-Qaidaan liittyvät radikaalit islamistiset tahot. Pakistanin ja Afganistanin rajaseutu on ääri-islamilaisuuden vahvaa tuki- ja koulutusaluetta. Monet ääri-islamilaisuuden keskeiset johtohahmot toimivat alueella ja ohjeistavat sieltä käsin myös Euroopassa toimivia verkostoja. Vaikka vastarintaryhmien tekemät iskut Irakissa ovat vähentyneet, on Irakin radikalisoiva vaikutus säilynyt. Myös Somalia on muodostumassa ääri-islamilaisten uudeksi taistelu- ja tukialueeksi. Somalien epävakaus on vaikuttanut negatiivisesti Itä-Afrikan alueen ja Adeninlahden turvallisuuteen; mm. merirosvous on lisääntynyt huomattavasti. Al-Qaidan Pohjois-Afrikan siipi toimii aktiivisesti Algeriassa, jonka lisäksi järjestö on pyrkinyt laajentamaan toimintaansa Mauritaniaan, Marokkoon ja Tunisiaan. 2) Tunnistamalla terrorismiin, sen kehitykseen ja siihen sidoksissa olevaan rikollisuuteen liittyvät ilmiötKasvava uhka monissa Euroopan maissa on ns. ääri-islamilaisuuden sisäsyntyisyys. Se tarkoittaa näissä maissa pysyvästi asuvien ulkomaalaistaustaisten henkilöiden radikalisoitumista ja sitä kautta syntyvää valmiutta terroritekoihin. Tämä ei kuitenkaan vähennä muualta tulevien terroristiryhmien tai esimerkiksi väkivaltaista, radikaalia islamia kannattavien käännynnäisten muodostamaa uhkaa. Internet on merkittävä terroristien kommunikointiväline sekä vihapropagandan levittämiskanava. Terroristit käyttävät sitä hyväkseen myös valitessaan terrori-iskujen kohteita. 3) Laatimalla tilannekuvan ja uhka-arvionSuomi ei ole ääri-islamilaisen tai muunkaan terrorismin kohdevaltio ja Suomeen kohdistuvaa terrorismin uhkaa voidaan pitää matalana. Sen sijaan on olemassa vahvoja viitteitä siitä, että eri muslimimaiden konflikteihin osallistuvia ryhmiä ja verkostoja tuetaan Suomesta käsin. Tällaisten ryhmien tukiverkostot toimivat Euroopan-laajuisesti ja niiden toimintaan on pyritty puuttumaan viranomaistoimin myös Pohjoismaissa. Turvallisuusviranomaiset valvovat aktiivisesti eri ryhmien tukitoimintojen mahdollista esiintymistä myös Suomessa, mutta toistaiseksi tutkimukset eivät ole johtaneet tuomioistuinkäsittelyihin. Väkivaltaiseen toimintaan osallistuvien ryhmien ja verkostojen tukemiseen kohdentuvat valvontakeinot ja viranomaisten poikkihallinnollinen yhteistyö ovat perustana tehokkaalle ja laaja-alaiselle toiminnalle kansainvälisen terrorismin torjumiseksi. Kesällä 2008 Isossa-Britanniassa pidätettiin terrorismiepäiltyjen takia henkilöitä, joiden oli määrä matkustaa Suomeen. Henkilöillä epäiltiin olevan kytköksiä ääri-islamilaiseen terrorismiin. Asian tutkinnassa ei kuitenkaan tullut esiin sellaisia seikkoja, joiden mukaan henkilöt olisivat olleet tulossa Suomeen terroritoimintaa varten. Kerätyn ja analysoidun tiedon perusteella saadaan terrorismiin liittyvä yleinen tilannekuva. Tilannekuvan avulla voidaan arvioida myös yksittäisiin tapahtumiin, kuten Suomessa järjestettäviin kansainvälisiin kokouksiin ja valtiovierailuihin tai ulkomaiden intresseihin kohdistuvia terroriuhkia.
 Takaisin | Tulosta sivu
| |||||||||||||||||||
Poliisin RSS syötteet 