|
Suojelupoliisi > Vastavakoilu > Proliferaatiovalvonta
|
| |
Yhteystiedot
| ProliferaatiovalvontaMIKSI SUOJELUPOLIISI TEKEE TYÖTÄ PROLIFERAATION TORJUMISEKSI? Proliferaatiovalvonnalla tarkoitetaan joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämistä sekä joukkotuhoaseiden valmistamiseen käytettävien laitteiden, materiaalin ja tietotaidon leviämisen estämistä tahoille, jotka pyrkivät kehittämään joukkotuhoasetta. Proliferaatiovalvonta kuuluu suojelupoliisin organisaatiossa vastavakoiluyksikön alaisuuteen. Työskentelymme tavoitteena on tarvittavin toimenpitein estää joukkotuhoaseiden leviämistä, hankintaa ja valmistusta. On olemassa viitteitä myös siitä, että jotkin terroristijärjestöt ovat yrittäneet hankkia joukkotuhoaseiden valmistamiseen tarvittavaa materiaalia. Yhdysvalloissa 11. syyskuuta 2001 tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen maailman turvallisuusviranomaiset ovat alkaneet ottaa tämän uhan vakavasti. Proliferaatiovalvontaa tehdään sekä kansallisella, että kansainvälisellä tasolla, ja työ perustuu tietojen keräämiseen, työstämiseen ja analysoimiseen koskien maita, joiden epäillään kehittelevän joukkotuhoaseita tai yrittävän hankkia siihen soveltuvia tuotteita. Suojelupoliisi ei ole Suomessa ainoa viranomainen, joka työskentelee proliferaatiovalvonnan parissa. Ulkoasiainministeriö (UM) vastaa Suomessa proliferaation torjuntaan liittyvästä vientivalvonnasta sekä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisista linjauksista. Suojelupoliisi pyrkii yhdessä muiden kansallisten viranomaisten kanssa estämään taitotiedon, tuotteiden ja aineiden (sekä kemiallisten että biologisten) vientiä Suomesta ja kuljettamista Suomen kautta sellaisille toimijoille, jotka suunnittelevat kehittävänsä joukkotuhoaseita tai niiden kantolaitteita, etupäässä ohjuksia.
Jos sinulla on kysyttävää vientivalvonnasta, ota yhteys ulkoasiainministeriön vientivalvonta-asioiden yksikköön, joka kuuluu kauppapoliittiseen osastoon. – kpo-30(at)formin.fi – http://formin.finland.fi, Palvelut, Yrityksille, Vientivalvonta KANSALLINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Kaikilla tasoilla tehtävä yhteistyö on proliferaation torjunnassa ensiarvoisen tärkeää joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi. Kansallisella tasolla suojelupoliisi tekee yhteistyötä monien eri viranomaisten kanssa (UM, Tulli, Säteilyturvakeskus STUK, VERIFIN ja eri ministeriöt). Kansallisen tason ponnistelut eivät kuitenkaan proliferaation torjunnassa riitä. Suomi onkin mukana kaikissa merkittävissä kansainvälisissä sopimuksissa. Proliferaatiovalvontaan liittyvä kansainvälinen yhteistyö on osa turvallisuusviranomaisten päivittäin harjoittamaa käytännön yhteistyötä. Yhteistyötä ohjataan kansainvälisillä sopimuksilla ja vientivalvontajärjestelyillä (regiimit*), joita ovat Nuclear Suppliers Group (NSG), Australia Group (AG), Missile Technology Control Regime (MTCR), sekä Wassenaar Arrangement (WA).
*Vientivalvontaregiimillä tarkoitetaan sellaisten valtioiden vapaaehtoista yhteenliittymää, jotka ovat sopineet yhteistyöstä tiettyjen tuotteiden valvonnassa.
KUINKA PROLIFERAATIO VAIKUTTAA SUOMEN TEOLLISUUTEEN? Suomi tunnetaan korkeatasoisesta huipputeknologian osaamisestaan ja teollisuudestaan ylipäätään. Maat, joiden tavoitteena on kehittää joukkotuhoaseita, yrittävät hankkia Suomen kaltaisista maista tuotteiden lisäksi myös osaamista. Toisin sanoen kyse on myös asiantuntemuksesta ja tutkimuksesta (aineeton teknologia). Suomessa valmistetaan monia tuotteita, joita mainitun kaltaiset maat tarvitsevat joukkotuhoaseohjelmissaan. Tällaisia tuotteita on etenkin huipputekniikka-, metalli- ja konepajateollisuuden piirissä. Monet tuotteet ja aineet, joita käytetään joukkotuhoaseiden valmistuksessa, ovat aivan tavallisia teollisuustuotteita, joita käytetään useilla erityyppisillä teollisuudenaloilla. Tuotteita, joita voidaan käyttää sekä siviiliteollisuudessa että joukkotuhoaseiden valmistuksessa, kutsutaan kaksikäyttötuotteiksi. Suomenkin vientituotteissa on monia esimerkkejä tällaisista tuotteista: pumput, taajuusmuuntimet, erikoismetallit, kemikaalit, ultraäänipesukoneet ym. Kaksikäyttötuote tarkoittaa Suomen lainsäädännössä sellaista tuotetta, teknologiaa, palvelua tai muuta hyödykettä, jota normaalin siviilikäyttönsä tai - sovelluksensa ohella voidaan käyttää joukkotuhoaseiden tai niiden maaliin saattamiseen tarkoitettujen ohjusjärjestelmien kehittelyyn tai valmistukseen. Sillä tarkoitetaan myös sellaista hyödykettä, jolla voidaan edistää sotilaallista toimintakykyä. Jotta voitaisiin olla varmoja, ettei tällaisia tuotteita käytetä joukkotuhoaseiden valmistukseen tai muutoin laittomasti, yritykset eivät saa viedä kaksikäyttötuotteita EU:n ulkopuolisiin maihin ilman erityistä lupaa. Ulkoasiainministeriö on Suomessa vastuuviranomainen sekä proliferaation torjunnassa että vientivalvontaan liittyvässä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa. Vientivalvontaa säännellään sekä EU-tasolla että kansallisella lainsäädännöllä. Viennin valvonta ja siihen liittyvä neuvonta on jaettu viranomaisten kesken kahteen vastuualueeseen, eli kaksikäyttötuotteisiin ja perinteisempään asevientiin. Kaksikäyttötuotteiden osalta koordinoivana työryhmänä toimii vientivalvontaneuvottelukunta ulkoasiainministeriön johdolla, kun taas sotilasmateriaalin osalta tehtävää hoitaa puolustusministeriön johdolla toimiva maastavientityöryhmä. Vientivalvonnassa tärkeä rooli on vientivalvonnan alaisten tuotteiden luettelolla, joka on EU-neuvoston asetuksen 1334/2000 liitteenä. TUTKIMUKSEN MERKITYS PROLIFERAATION TORJUNNASSA Suomessa, kuten monissa muissakin länsimaissa, tehdään laajaa tutkimustyötä monilla huipputekniikan aloilla. Näihin tutkimusohjelmiin sisältyy aktiivista yhteistyötä ja tutkijavaihtoa. Osa Suomessa tehtävästä tutkimuksesta on tärkeää myös maille, jotka suunnittelevat kehittävänsä joukkotuhoaseohjelmaansa. Tällaisten maiden käytäntönä on usein hankkia tietoa vähän kerrallaan useilta eri tahoilta ja Suomen avoimessa tutkimusilmapiirissä voi joskus olla hyvin vaikeaa huomata yrityksiä päästä käsiksi tällaiseen tietoon ja osaamiseen. Erityiseen tarkkaavaisuuteen on aihetta silloin, kun yhteistyötä tehdään sellaisten tutkijoiden kanssa, joiden kotimaiden epäillään kehittävän joukkotuhoaseita tai IAEA:n valvontamekanismien ulkopuolisia ydinvoimalaitoksia. Jokaisella tutkijalla on osaltaan vastuu siitä, ettei osaamista viedä EU:n ulkopuolisiin maihin, jos tarkoituksena saattaa olla hyödyntää tietoa joukkotuhoaseiden valmistuksessa. Korkeakoulut ja yliopistot eivät kuitenkaan ole velvollisia ilmoittamaan vierailevista tutkijoistaan. On syytä huomioida, että tekninen tuki Iranin ja Pohjois-Korean kaltaisille maille kuuluu maita vastaan suunnattujen pakotteiden piiriin.
IAEA; Kansainvälinen atomienergiajärjestö (englanniksi International Atomic Energy Agency) on Yhdistyneiden kansakuntien alainen järjestö, joka pyrkii edistämään rauhanomaista ydinenergian käyttöä. IAEA edistää myös säteilyturvallisuutta, ydinturvallisuutta ja ydinaseriisuntaa. OPCW; The Organisation for the Prohibition of Chemical Weapons on Haagissa sijaitseva kansainvälinen virasto, jonka tehtävänä on edistää kemiallisten aseiden kieltävää sopimusta (the Chemical Weapons Convention Treaty), joka tuli voimaan vuonna 1997. OPCW:n päämääränä on lopettaa kemiallisten aseiden käyttö maailmassa.
Vientivalvontajärjestelyt eli regiimit AG (Australian ryhmä) - kemiallisten ja biologisten tuotteiden vientivalvontajärjestely MTCR (Missile Technology Control Regime) - ohjusteknologian valvontajärjestely NSG (Nuclear Suppliers Group) - ydinalan valvontajärjestely WA (Wassenaar Arrangement) - tavanomaisten aseiden ja kaksikäyttötuotteiden vientivalvontajärjestely
HYVÄ MUISTAA On syytä reagoida, jos yrityksesi saa tilauksia, joissa
Jos epäilet jotakin tai haluat kysyä proliferaatiovalvonnasta, ota yhteys suojelupoliisiin. Puhelinnumeromme on 071 878 0131 ja sähköpostiosoitteemme proliferaatiovalvonta(at)poliisi.fi.  Takaisin | Tulosta sivu
| |
Poliisin RSS syötteet 