|
1. MINNA: Tohon en osaa tarkalleen vastata, mutta jo päivittäin mulle tulee vähintään 40 km. Työmatka Espoosta Pasilaan on 20 km siivu. Aluks kehä kolmosta ja sitten Turuntietä. Ällöttävä reitti. Kaikki kulkee aina samaan aikaan mun kanssa. Menisivät joskus muullon…
JAANA: Liikenteessä olen lähes koko valveillaoloaikani: joskus autoillen, joskus kuljen jalan, joskus liikennöintiä tapahtuu vain mielessä. Autolla ajokilometrejä kertyy 20 000 - 30 000 vuodessa.
2. MINNA: Aiemmin kun asuttiin Helsingin Punavuoressa mua hermostutti, kun ihmiset eivät osanneet käyttää vilkkua. Yht äkkiä vaan pysähdyttiin kapealla kadulla ja takanatulijan olisi pitänyt pelkästä pysähdyksestä älytä, että kuski pysähtyi ehkä odottamaan jotakuta joka hyppäisi myöhemmin kyytiin. Urpo, enhän mä takana tajua mitä edelläajajan mielessä liikkuu. Nyt motarilla ajaessa pelottaa turvavälien käyttö. Jos itse yrittää vähänkään pitää sellaista, niin ihan varmasti siihen väliin joku tuikkaa…
JAANA: Pimeää olen pelännyt aina ja kaikkialla, myös liikenteessä. Siksi mieluimmin ajoitan autoiluni valoisaan aikaan - tosin se on näillä leveysasteilla osan vuotta hyvin haastavaa. Lisäksi pelkään kaikkia niitä kanssa-autoilijoita, jotka purkavat turhaumiaan ja raivoaan auton ratissa ainoana ajatuksenaan "minulla on oikeus....!!!!". Poliisia en enää pelkää niinkuin kakarana ollessa. Silloin aina porukalla kurvattiin polkupyörällä ojanpenkalle mahalleen tiiraamaan kuinka poliisiauto lipui kylänraitilla ohi.
Niin, ja kerran mökkitiellä ihailin autossa istuen kahta täyskasvuista hirveä. Sillä hetkellä alkoi kirjaimellisesti hirvittää ajatus niiden kanssa lähikontaktiin joutumisesta. Julman isoja elukoita!
3. MINNA: Vetoketjuliikenne. Kovassa ruuhkassa kun liikenne matelee, rampilta tulijat mahtuvat mukaan.
JAANA: Suomessa on valtava määrä loistokuntoisia teitä tulla ja mennä. Usein kilometrienkaan suorilla ei voi nähdä oman auton lisäksi yhtäkään toista eli suurimman osan matkoista vallitsee kuskin paikalla täysi työrauha. Se on hienoa. Ja joskus jään hurmaannuksen ja liikutuksen tilaan jos osun hälytysajoneuvon reitille. On mahtavaa huomata kuinka toisinaan joskus ehkä hyvinkin umpimieliset kuljettajat tekevät kaikkensa antaakseen tietä työtehtäviä hoitaville joukoille. | 
Takaisin | Tulosta sivu
